lauantai, huhtikuu 30, 2005
Vappua!
flickr
torstai, huhtikuu 28, 2005
Trust No One
Eräs kaverini lähetti minulle BBC:n uutisen, jossa kerrottiin malarian uudesta muunnoksesta, joka tekee ihmisistä zombeja. BBC:llä on niin hyvä maine, että ensimmäinen ajatukseni uutisen luettuani oli, että tätä en kyllä uskoisi ellei uutisoija olisi BBC. Sen verran skeptikko olen kuitenkin, että aloin etsiä aiheesta uutisia muilta uutissivustoilta. Mitään vastaavaa en löytänyt. Googlettaminen ei tuonut myöskään lisätietoja asiaan, ja siinä vaiheessa kun Google ei edes löytänyt uutisessa mainittua paikkakuntaa, alkoivat epäilykseni toden teolla herätä. Sitten tajusin, että eihän tuon uutisen url edes viittaa BBC:n sivustoon, vaikka sivu itsessään täysin autenttiselta näyttääkin. BBC:n sivuilta löytyikin sitten tällainen uutinen. Joku on siis ottanut tuosta sivusta ruudunkaappauksen ja editoinut oman "uutisensa" siihen päälle. Nopeampaa ja helpompaa kuin varsinaisen uutispalvelun hakkeroiminen. Ja sinänsä ihan hauska juttu, kun sen tajuaa. Mutta kuinka moni tuon loppujenlopuksi ymmärtää vitsiksi? Jokaista vitsin ymmärtäjää kohden on varmasti monia, jotka nyt oikeasti uskovat että malariasta on olemassa versio joka surmattuaan uhrinsa herättää sen henkiin raivohulluna zombina. Mitä haittaa tästä sitten on? Minusta on vaarallista, että yhä useammat ja useammat aikuiset ihmiset oikeasti uskovat tällaisiin asioihin. Uskovat että Kuussa ei olla koskaan käyty, holokaustia ei koskaan tapahtunut tai että kuolleet ihmiset saattavat herätä henkiin zombeina.
lauantai, huhtikuu 23, 2005
Päivän kysymys #2
Onko bloggaaminen tärkeää?
Lyhyt vastaus: Ei.
Pidempi vastaus: Ei todellakaan.
Bloggaaja on molopää, joka kirjoittaa siinä toivossa, että joku toinen molopää lukee kirjoituksen. Sitten kun nämä kaksi molopäätä kohtaavat (yleensä vain kommenttiosastoilla tai sähköpostin välityksellä) he keksivät uudissanoja, jotka voisivat korvata niin kömpelön bloggaus-sanan. (Ja koska molopääksi kutsuminen on rumaa ja bloghead ei taivu suomalaiseen suuhun, käännänkin sen b-latvaksi.)
Niinpä kaikki b-latvat istuvat hykerrellen tietokoneidensa ääressä ja kirjoittavat kuvitteelliselle valtavalle yleisölle haluamatta ajatella sitä seikkaa, että lähes kaikki potentiaaliset lukijat ovat b-latvoja itsekin. Lopulta koko vitsi paisuu siihen pisteeseen, että jokainen b-latva on eristäytynyt omaan elitistiseen egokuplaansa muutaman luotettavaksi havaitun kolleegan kanssa, joiden tuotoksiin linkitetään päivittäin, ettei vain se ryhmän vähiten aktiivinen jäsen jäisi mistään merkinnästä tai linkistä paitsi.
Tämä on naurettavaa, mutta täysin hyväksyttävää, enkä väitä itse olevani sen kummempi. Säälittäväksi homma kuitenkin muuttuu, kun muutamat b-latvat alkavat kuvitella tekevänsä Tärkeää Työtä merkinnöillään. Että heidän Kansalaisjournalistinen Julkaisunsa saa aikaan Muutoksen Aaltoja yhteiskunnassa. Että heidät tullaan muistamaan Suurina Ajattelijoina ja Muutoksen Airueina.
Blogit ovat muoti-ilmiö ja viihdettä. Suurta ja merkittävää ne eivät ole. Blogosfääri on kuin lumisade, josta joskus jää ihastelemaan yksittäistä hiutaletta.
perjantai, huhtikuu 22, 2005
Vastaus haasteeseen
1. Olet joutunut Fahreinheit 451:n maailmaan - mikä kirja haluaisit olla?
Hmm, varmaan pitäisi keksiä jotain sellaista mistä olisi oikeasti hyötyä. Jos minä olisin kirja Farenheit 451 maailmassa niin sehän tarkoittaisi että olisin hallituksen vihollinen. Joten voisin olla vaikka Sun Tzun Sodankäynnin taito.
2. Oletko koskaan ollut ihastunut fiktiiviseen hahmoon?
Lapsena olin suuresti ihastunut Olipa kerran avaruus -piirrossarjassa olevaan tummaan tyttöön. Muita vastaavanlaisia ihastuksia ei kyllä tule nyt mieleen. Olisipa muuten hauska nähdä sitä sarjaa uudestaan. Sitä ei ole tietääkseni uusittu televisiossa koskaan. Joskus olen nähnyt niitä myyntivideoina mutta ne ovat olleet ruotsiksi dubattuja versioita, joten ei ole tehnyt mieli niitä hankkia.
3. Mitä luet tällä hetkellä?
Sain vanhemmiltani syntymäpäivälahjaksi Stephen Kingin Buick 8 -romaanin, joten se on aluillaan. Lisäksi meneillään on myöskin Kirjatorin alennusmyynnistä kouraan tarttunut Nadire Materin Mehmedin kirja, joka on kokoelma kurdialueilla asepalveluksensa suorittaneiden turkkilaissotilaiden kertomuksia.
4. Mikä on viimeisin kirja jonka ostit?
Duoda duoda, mikähän se oli? Kyllähän se taisi itseasiassa juurikin olla tuo jo aiemmin mainitsemani Mehmedin kirja.
5. Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
Saburo Sakain Samurai. Kyseessä on 64 virallista ilmavoittoa saavuttaneen japanilaishävittäjälentäjän elämäkerta. Todella loistava teos, jonka ahmii hetkessä kannesta kanteen kuin huippujännittävän romaanin ikään. Kirjaa on nykyisin hieman hankalaa saada käsiinsä mutta joistain kirjastoista se löytynee. Kappale, jonka minä luin, oli lainassa isäni kirjahyllystä ja siitä puuttuivat kannet, joten aiemmin mainitsemani vertaus on käsitettävä kuvainnollisesti. Suosittelen kuitenkin ko. kirjaa lämpimästi kaikille historiasta, ilmailusta ja japanilaisesta kulttuurista kiinnostuneille.
6. Mitkä viisi kirjaa ottaisit mukaan autiolle saarelle?Minä voisin myös ottaa Umberto Econ Foucaultin heilurin ja vieläpä ihan samoin perustein kuin Hanskin. Sitten voisin ottaa Tolkienin Tarun sormusten herrasta koska se tarjoaisi mukavaa todellisuuspakoa autiosaaren epäilemättä yksitoikkoiseksi käyvään päivärutiiniin ja sen jaksaa kuitenkin lukea parin vuoden välein. Kolme viimeistä paikkaa täytyykin sitten luovuttaa kirjoille, jotka huomaan lukevani vähintään kerran vuodessa. Ne ovat Orson Scott Cardin Ender, Kuolleiden puolustaja ja Kansanmurha. Sarjan neljäs osa Children of the Mind täytyy nyt jättää mantereelle mutta ensimmäiset kolme teosta kantavat kyllä hyvin ilmankin.
7. Kenen haluaisit jatkavan meemiä ja miksi?No en nyt välttämättä kenenkään. Tai no, E.Rakko voisi jatkaa tästä jossakin haluamassaan foorumissa. Vaikka sitten YleX:n chatissa...
torstai, huhtikuu 21, 2005
Päivän kysymys
Miksi blogilistan favicon on vihreä V?
Hiipunut tähtönen
LP-levykokoelmani on moninkertaistunut viimeisen vuoden aikana, vaikka se edelleenkin käsittää vajaat sata nimikettä. Viimeisin kirpparihankitani on Martikan Martika's Kitchen. Tuotanto on tiukasti 90-luvun alussa, joten levyä tuskin tulee usein kuunneltua. Syy miksi sen ostin, oli mielikuva levyn nimibiisistä. Ja varsin mainio se onkin. Sävellyksestä ja tuotannosta vastaa Prince ja se kuuluu.
Levyn julkaisun aikoihin katsoin Super Channeliltä iltapäiväohjelmaa Call Clive Live (kaikkea sitä ihminen muistaakin). Martika's Kitchen videon jälkeen Clive totesi: "If that's what Martika's Kitchen looks like, I wouldn't mind seeing the rest of her house." You said it, Clive.
Sitä tietää vanhenneensa, kun edelleen mieltää melkein viisitoista vuotta vanhan levyn "uudeksi musiikiksi". Tietenkin perspektiivi on vinksahtanut, kun on suurimman osan elämäänsä kuunnellut 70-luvulla julkaistua musiikkia.
keskiviikko, huhtikuu 20, 2005
Kaksi asiaa
Olen tosissani viime aikoina miettinyt luopuvani tästä blogista, mutta kun näyttää siltä että minulla on kausittain asiaa, annan ainakin toistaiseksi tekeleeni roikkua nähtävillä. Ja nyt taitaa olla hetki, että minulla on asiaa.
Asia I
Triomme sai basistin. Kyseessä ei tosin ole se jonkinasteista mainettakin niittänyt henkilö, jota pyysimme mukaan (mitäs vitkuili..). Luova satutauko-orkesterin kitaristi suostui ottamaan bassottelut harteilleen ja nyt kun kahdet treenit on takana voin todeta tehneeni hyvän valinnan. Homma toimii ja jo nyt näen muutamien sävellysteni ongelmat.
Hienointa kuitenkin on se, että pieni ensemblemme kykenee improvisoimaan luontevasti. Tämä tarkoittaa sitä, ettei meidän tarvitse treenata läjää kovereita biisien puutteessa, jos emme välttämättä tahdo.
Asia II
Velipoika esitti haasteen, johon lupasin vastata. Tämä on paha, mutta menköön:
1. Olet joutunut Fahreinheit 451:n maailmaan - mikä kirja haluaisit olla?
Hmm. Eikös tämä tarkoita, että joudun roviolle? Siinä tapauksessa haluaisin olla Raamattu.
2. Oletko koskaan ollut ihastunut fiktiiviseen hahmoon?
Vaikka kuinka moneen. Päälimmäisenä tulee mieleen Robert Holdstockin Alkumetsä-teoksen Guiwenneth. Minkäs sille voi; olen heikkona punapäihin.
3. Mitä luet tällä hetkellä?
Periaatteessa en mitään. Käytännössä lukemistooni kuuluvat A. A. Milnen Nalle Puh rakentaa talon ja Elina Karjalaisen Uppo-Nalle ja Nukku-ukko.
4. Mikä on viimeisin kirja jonka ostit?
Gary W. Priester & Gene Levine: Eye Tricks 3D-kuvia sisältävä kirja. Ei paljon luettavaa, mutta sitäkin enemmän päänsärkyä.
5. Mikä on viimeisin lukemasi kirja?
Periaatteessa tämä, mutta käytännössä Disneyn satulukemiston kuukauden kirja 246: Onnea, Aku!
6. Mitkä viisi kirjaa ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Hankalaa. Ensin tulisi mieleen ottaa mukaan niitä lukemattomia kirjoja hyllystäni, mutta kun niiden uudelleenlukuarvoa ei tiedä, tyytyisin tuttuihin.
1. Umberto Eco: Foucaultin heiluri Tässä riittää pureskeltavaa pidemmäksikin aikaa.
2. Stephen Hawking: Ajan lyhyt historia Pidin tästä kirjasta, vaikka en voi sanoa ymmärtäväni käsiteltyjä asioita. Ehkä autiolla saarella olisi aikaa sisäistää mustien aukkojen olemusta..
3. Robert Holdstock: Alkumetsä Se Guiwenneth..
4. Tuhannen ja yhden yön tarinat Tämähän on yksi teos? No jos teoksen pitää olla yksissä kansissa, ottaisin mukaan WSOYn 358 sivuisen Tuhat ja yksi yötä.
5. Josephine Cutts & James Smith: Essential Van Gogh Sijaitsi autio saari missä hyvänsä, sen maisemiin lopulta kyllästyisi ja seurankaipuu kasvaisi hetki hetkeltä. Tässä kirjassa olisi muita maisemia ja ennen muuta muotokuvia, jotka ovat niin kertovia, että niistä olisi seuraa.
7. Kenen haluaisit jatkavan meemiä ja miksi?
Vaikkapa Mr. T:n, ihan vain sen kunniaksi, että hän on saanut ensimmäisen blogimerkintänsä aikaiseksi.
keskiviikko, huhtikuu 06, 2005
Ubuntu
Niin kauan kun olen tietokoneiden kanssa ollut tekemisisissä, isäntänäni on ollut Microsoft. Eilen vietettyäni hetken kahden käyttiksen asennushelvetissä (jost pääsin tällä kertaa ulos vain poistamalla XP:n), otin kokeiltavakseni Linux käyttiksen Ubuntu. Oletteko koskaan ajaneet polkupyörällä kädet ristissä? Huolimatta käyttäjän kankeudesta, kokeilu jatkuu.
Valitettavsti minun on sen verran otettava takapakkia, että asennan windowsin päästäkseni käsiksi NTSF-osioihin, joilla kaikki koneellani lepäävä data sijaitsee.
Jos rahasta ei olisi kiinni, lakkaisin olemasta PC-vammainen huomenna ja haukkaisin palan omppua.